Tein talvella ja kevään aikana viimeisen juttuni Oulun huostakohusta ja Perhe K:n kaksospojista.
Juttu (klikkaa kuvaa) julkaistiin juhannuksen kynnyksellä PS-lehdessä, PS 6/7 2015 (sivut 24-27).
Perhe K on ensimmäinen suomalainen lastensuojeluperhe, jonka asioita puitiin mediassa ja sosiaalisessa mediassa perusteellisesti ja pitkään, tässä tapauksessa peräti puolentoista vuoden ajan. Mediamylläkkä Perhe K:sta alkoi tammikuussa 2014, kun Youtubeen ladattiin video poikien noutamisesta kotoa. Videota on matkan varrella poistettu netistä ja se on ladattu aina uudelleen. Videon ovat nähneet sadat tuhannet suomalaiset.
Videon julkistamisen jälkeen pastori Raisa Lehtomäki perusti Facebookiin sivuston nimeltään Tue perhettä elämään yhdessä. Samoihin aikoihin kirjoitin ensimmäisen juttuni Perhe K:sta. Jutun otsikko oli "Perhe kohuvideon takana: "Taistelemme pojistamme." Sen julkaisi Perussuomalainen, koska yksikään muu lehti ei juttua halunnut. Lisäksi YLE kieltäytyi käsittelemästä Perhe K:n asiaa perusteenaan se, ettei toimituksella ole aikaa tutkia näin monimutkaisen jutun taustoja. Juttuni, joka lopulta siis päätyi PS-lehteen, tarkasti huippujuristi ennen julkaisua. Artikkeli toi julkaisijan sivuille kävijäryntäyksen: vuorokauden sisällä juttua ja Ari Kettusen videota luettiin ja katsottiin yli 25 000 kertaa.
Perhe K:n tarinaa toi alkuvaiheessa esiin Kaleva, jonka toimittaja tosin ei tutustunut lastensuojelun asiakirjoihin. Samaiseen lehteen kolumnoi kirjailija Maria Peura – perhettä tapaamatta ja kuulematta: "Nettikeskustelussa kaikuvat täten vain katkerien vanhempien tai heitä muuten sympatisoivien äänet... Sehän on suurin rakkauden teko, kun oululaisten poikien isä kuvasi kaksospoikiensa pakkonoudon. Nyt kuka tahansa saa klikata itsensä elämysmatkalle videolta tunnistettavien kirkuvien ja kärsivien lasten kanssa. Jospa myötäeläminen auttaisi lapsia vaikeassa elämäntilanteessa... On olemassa lukuisia hyvin onnistuneita sijoituksia."
Perheestä kirjoittivat myöhemmin mm. Perussuomalainen, Hymy ja Iltalehti. Lokakuun liike julkaisi alkuvuodesta 2014 puolituntisen dokumentin "Perhe K:n tarina: 10 + 1 syytä elää". Monet blogistit tekivät perheen todellisuutta näkyväksi. Valtamedian vastustus oli kovaa: esimerkiksi Anne Soimajärven blogi "Suomalaisen lapsen yksittäistapaus" sensuroitiin Uudesta Suomesta.
Perhe K:n tapaukseen viitattiin lastensuojelun työntekijöiden ja näiden edunvalvojien sekä lastensuojeluyhdistysten omissa julkaisuissa ja julkisissa puheenvuoroissa. Yhtenevän linjauksen mukaan julkisuutta ei nähty lapsen etuna.
Toisinajattelijoitakin löytyi. Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori JP Roosin mukaan Oulun lastensuojelu oli kiinnostunut vain omasta arvovallastaan: "Tässä videossa ei ole mitään sellaista, joka asettaisi heidät huonoon valoon tai voisi aiheuttaa heille traumoja. Sen sijaan kyllä se, mitä videolla tapahtuu lapsille, voi traumatisoida heitä." Sosiaalityöntekijä, sijaisäiti Raili Miettinen kirjoitti omassa blogissaan: "On aika häpeällistä ammattilaisille, että heidän asiakasperheensä joutuu julkisesti puimaan asiaansa, kun ei koe muuten tulevansa kuulluksi. Tällaiset ristiriitaiset aikuisten väliset suhteet ovat erittäin rankkoja ja vahingollisia lapsille."
HUOSTAANOTETUT LAPSET LOPULTA KOTIIN, OMIENSA LUO
Perheen tilanne sai näkyvän käänteen kesän kynnyksellä 2014, kun kirkko myönsi turvapaikan Perhe K:n huostaanotetulle esikoistytölle. Asiasta tiedotti Kotimaa24:n lisäksi STT. Sen seurauksena uutinen levisi valtakunnan uutiseksi . Tapahtumasarja johti sovintoneuvotteluun ja lapsen kotiuttamisen aloittamiseen. Se myös johti siihen, että seuraavan puolen vuoden aikana Suomen evankelisluterilainen kirkko antoi turvaa kolmelle muulle oululaiselle lastensuojelun uhrille.
Nyt on elokuu 2015. Pojat ovat kesästä asti olleet kotona ja perhe on eheä. Tarkalleen ottaen kaksospojat ovat edelleen huostaanotettuina, mutta asuvat kokonaan kotonaan. He ovat vihdoin siellä minne he kuuluvat: omiensa luona.
Tue perhettä elämään yhdessä -sivuston joukkovoima osoittaa, että Suomi on välittävä maa, jos ja kun me niin tahdomme. Varatuomari Leeni Ikosen sanoin: "Perheet lähtevät liikkeelle... Vihanpidon sijaan voisi Oulussakin syntyä aito kohtaaminen. Virkamiehet kansalaisten jatkona suojelevaa muuria vahvistamaan?"
Muita kirjoituksiani aiheesta:
Lähdekritiikitön viranomainen – epäilyttävä kunnes toisin todistetaan
Olosuhdeselvitys Oulussa
Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta
Juttu (klikkaa kuvaa) julkaistiin juhannuksen kynnyksellä PS-lehdessä, PS 6/7 2015 (sivut 24-27).
Perhe K on ensimmäinen suomalainen lastensuojeluperhe, jonka asioita puitiin mediassa ja sosiaalisessa mediassa perusteellisesti ja pitkään, tässä tapauksessa peräti puolentoista vuoden ajan. Mediamylläkkä Perhe K:sta alkoi tammikuussa 2014, kun Youtubeen ladattiin video poikien noutamisesta kotoa. Videota on matkan varrella poistettu netistä ja se on ladattu aina uudelleen. Videon ovat nähneet sadat tuhannet suomalaiset.
Videon julkistamisen jälkeen pastori Raisa Lehtomäki perusti Facebookiin sivuston nimeltään Tue perhettä elämään yhdessä. Samoihin aikoihin kirjoitin ensimmäisen juttuni Perhe K:sta. Jutun otsikko oli "Perhe kohuvideon takana: "Taistelemme pojistamme." Sen julkaisi Perussuomalainen, koska yksikään muu lehti ei juttua halunnut. Lisäksi YLE kieltäytyi käsittelemästä Perhe K:n asiaa perusteenaan se, ettei toimituksella ole aikaa tutkia näin monimutkaisen jutun taustoja. Juttuni, joka lopulta siis päätyi PS-lehteen, tarkasti huippujuristi ennen julkaisua. Artikkeli toi julkaisijan sivuille kävijäryntäyksen: vuorokauden sisällä juttua ja Ari Kettusen videota luettiin ja katsottiin yli 25 000 kertaa.
Perhe K:n tarinaa toi alkuvaiheessa esiin Kaleva, jonka toimittaja tosin ei tutustunut lastensuojelun asiakirjoihin. Samaiseen lehteen kolumnoi kirjailija Maria Peura – perhettä tapaamatta ja kuulematta: "Nettikeskustelussa kaikuvat täten vain katkerien vanhempien tai heitä muuten sympatisoivien äänet... Sehän on suurin rakkauden teko, kun oululaisten poikien isä kuvasi kaksospoikiensa pakkonoudon. Nyt kuka tahansa saa klikata itsensä elämysmatkalle videolta tunnistettavien kirkuvien ja kärsivien lasten kanssa. Jospa myötäeläminen auttaisi lapsia vaikeassa elämäntilanteessa... On olemassa lukuisia hyvin onnistuneita sijoituksia."
Perheestä kirjoittivat myöhemmin mm. Perussuomalainen, Hymy ja Iltalehti. Lokakuun liike julkaisi alkuvuodesta 2014 puolituntisen dokumentin "Perhe K:n tarina: 10 + 1 syytä elää". Monet blogistit tekivät perheen todellisuutta näkyväksi. Valtamedian vastustus oli kovaa: esimerkiksi Anne Soimajärven blogi "Suomalaisen lapsen yksittäistapaus" sensuroitiin Uudesta Suomesta.
Perhe K:n tapaukseen viitattiin lastensuojelun työntekijöiden ja näiden edunvalvojien sekä lastensuojeluyhdistysten omissa julkaisuissa ja julkisissa puheenvuoroissa. Yhtenevän linjauksen mukaan julkisuutta ei nähty lapsen etuna.
Toisinajattelijoitakin löytyi. Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori JP Roosin mukaan Oulun lastensuojelu oli kiinnostunut vain omasta arvovallastaan: "Tässä videossa ei ole mitään sellaista, joka asettaisi heidät huonoon valoon tai voisi aiheuttaa heille traumoja. Sen sijaan kyllä se, mitä videolla tapahtuu lapsille, voi traumatisoida heitä." Sosiaalityöntekijä, sijaisäiti Raili Miettinen kirjoitti omassa blogissaan: "On aika häpeällistä ammattilaisille, että heidän asiakasperheensä joutuu julkisesti puimaan asiaansa, kun ei koe muuten tulevansa kuulluksi. Tällaiset ristiriitaiset aikuisten väliset suhteet ovat erittäin rankkoja ja vahingollisia lapsille."
HUOSTAANOTETUT LAPSET LOPULTA KOTIIN, OMIENSA LUO
Perheen tilanne sai näkyvän käänteen kesän kynnyksellä 2014, kun kirkko myönsi turvapaikan Perhe K:n huostaanotetulle esikoistytölle. Asiasta tiedotti Kotimaa24:n lisäksi STT. Sen seurauksena uutinen levisi valtakunnan uutiseksi . Tapahtumasarja johti sovintoneuvotteluun ja lapsen kotiuttamisen aloittamiseen. Se myös johti siihen, että seuraavan puolen vuoden aikana Suomen evankelisluterilainen kirkko antoi turvaa kolmelle muulle oululaiselle lastensuojelun uhrille.
Nyt on elokuu 2015. Pojat ovat kesästä asti olleet kotona ja perhe on eheä. Tarkalleen ottaen kaksospojat ovat edelleen huostaanotettuina, mutta asuvat kokonaan kotonaan. He ovat vihdoin siellä minne he kuuluvat: omiensa luona.
Tue perhettä elämään yhdessä -sivuston joukkovoima osoittaa, että Suomi on välittävä maa, jos ja kun me niin tahdomme. Varatuomari Leeni Ikosen sanoin: "Perheet lähtevät liikkeelle... Vihanpidon sijaan voisi Oulussakin syntyä aito kohtaaminen. Virkamiehet kansalaisten jatkona suojelevaa muuria vahvistamaan?"
Muita kirjoituksiani aiheesta:
Lähdekritiikitön viranomainen – epäilyttävä kunnes toisin todistetaan
Olosuhdeselvitys Oulussa
Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta