|
Sairaalahuone on hämärä, aamuaurinko on nousemassa, kaihtimien takana. Naisen vieressä lepää nelitoistaviikkoinen sikiö. Vauva on pikkuruinen mutta aivan ihmisen näköinen, hänen kätensä ovat puristuneet yhteen, huulet ovat raollaan ja silmät suljetut, eikä vauva koskaan niitä avaisi.
On aivan hiljaista. Mies istuu naisen vieressä, silittää tätä, katselee lastaan. Kyyneleet valuvat miehen poskille, mutta hän siirtää syrjään surunsa, jotta voisi auttaa vaimonsa tuskan yli.
He peittävät vauvan pehmeillä nenäliinoilla. Hoitaja silittää naisen olkapäätä ja vie lapsen pois. Mies puristaa vauvan nimeä huutavan vaimonsa itseään vasten, muistelee aamuyön tunteja, kun vaimo soitti ja kertoi synnyttäneensä kohtuun menehtyneen vauvan. Mies pyöri ympyrää makuuhuoneessa, ei osannut päättää, aloittaisiko pukeutumisen housuista vai paidasta.
Ajomatkalla hän kauhistui voimattomuuttaan, sitä, ettei voisi ottaa vaimon kipua pois.
Kotiutumisen jälkeen mies tekee ruuat, annostelee lääkkeet, taluttaa naisen vuoteeseen, peittelee hänet. Hän kohtaa vaimon surun ja ymmärtää vaimon avuttoman raivon. Kauppamatkalla mies muistaa lapsensa kasvot eikä näe kyyneleiltään tietä, hänen on pysäytettävä auto Siwan risteykseen.
Illalla nainen peittää pyyhkeillä peilit, ettei näkisi itseään. Mies pesee naisen saunassa, pukee tämän, kampaa väsyneen hiukset. Yksin jäätyään mies ymmärtää, että juuri näin hän olisi tehnyt pienelle lapsellekin. Menetys tuntuu niin, että hän pelkää hajoavansa.
Ja yöllä, kun nainen näkee painajaisia, huutaa, huutaa, mies tuudittaa naisen uneen uudelleen.
He ovat läheisten rakkauden ympäröimiä ja kiitollisia siitä. Osaaottavat viestit lähetetään naisen puhelimeen. Mieskin saa muutaman sydämellisen, hellän viestin. Monesti häneltä kysytään, miten nainen voi. Mies lievittää surua pakenemalla siunattuun työhön. Lunta luodessaan hän näkee pulkan kodin seinustalla. Kunpa joku puhuisi kanssani, mies toivoo. Puhelin pirahtaa. Miehelle kaupataan Tuulilasi-lehteä.
Hyvät lukijat. Kun seuraavan kerran mies suree, menkää surua kohti.
Soittakaa myös hänelle, kysykää, miten voit.
Tämä kolumni keskenmenosta ja miehen surusta on julkaistu Nokian Uutisissa. |